Jaa sivu:

Kaksoisolennaisuusanalyysi on kestävyysraportoinnin perusta

Kaksoisolennaisuusanalyysi kuulostaa äkkilukemalta jokseenkin heprealta. Se on kuitenkin keskeinen tekijä määriteltäessä yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön ja miten kestävyysasiat vaikuttavat taloudellisesti yritykseen. Kysymys on kaksinkertaisen olennaisuuden käsitteestä, jonka EU lanseerasi julki ensimmäisen kerran vuonna 2019.

Vaikka kaksoisolennaisuusanalyysi on toistaiseksi suurten yritysten heiniä liittyen kestävyysraportointiin, niin pk-yrityskään ei voi jättää sitä huomioimatta toimiessaan suuren yrityksen alihankkijana tai toimittajana. Vaikka kaksoisolennaisuusanalyysia ei vaadittaisikaan, niin paineita kohdistuu varmasti myös alaspäin.

Paineet ja vaateet raportointiin kasvavat sitä mukaa, kun suuret yritykset pistävät toimintaansa EU-direktiivien mukaiseen muotoon.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

Tältä sivulta löydät kaikkien Pro-palveluiden lyhyet esittelyt, palveluiden ominaisuudet ja valmiit linkit palveluiden omille sivuille:

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Ulkoiset ja sisäiset vaikutukset

Kaksinkertaisella olennaisuudella selvitetään yrityksen ympäristövaikutusten lisäksi sosiaaliset vaikutukset sekä taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.  Kysymyksessä on siis eräänlainen inside/outside -analyysi. Mitä ympäristövaikutuksia yritys aiheuttaa, ja mitä ympäristö vaikuttaa yritykseen? Tämä on keskeinen osa kestävyysraportointia, josta vuoden 2024 alusta voimaan astunut EU-direktiivi tunnetaan lyhenteenä CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive).

Vuoden 2025 alussa raportointivelvollisuus tulee pakolliseksi kaikille listautuneille yrityksille, joilla on yli 500 työntekijää. Seuraavana vuonna, vuoden 2026 alusta,  raportointivelvollisuus koskee yrityksiä, joiden toiminnassa täyttyy kaksi seuraavista ehdoista: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa (korotus 50 miljoonaan mahdollinen) tai tase on yli 20 miljoonaa euroa.

Listautuneiden pk-yritysten raportointipakko alkaa vuonna 2027. Silloin ensimmäinen kestävyysraportti pohjautuu vuoden 2026 tietoihin.

Kysymys on pääsystä rahoitusmarkkinoille

Kysymys on rahasta. EU:n taksonomia ohjaa rahoitusvirtoja kohti kestävää toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat raportoimaan ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Rahoitusmarkkinoille pääsy riippuu tulevaisuudessa hyvin paljon yrityksen vastuullisuustasosta. Pankeissa ja rahoituslaitoksissa tuijotetaan tiukasti vastuullisuusraportteja.

Mittari on ESG -eli vastuullisuusraportointi. Raportointi pitää sisällään tietoa organisaation toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin, ja edelleen näihin kohdistuvien riskien hallinnasta ja organisaation vastuullisuustavoitteista.

Kaksoisolennaisuusanalyysin ydin

Vaikka raportoinnin aloittamisen aikataulu onkin selkeästi porrastettu, niin raportointivelvollisuudet voivat pudota pk-yrityksen pöydälle jo aiemmin, jos se on osa jonkin suuryityksen arvoketjua. Ja vaikka pk-yritys ei asemansa puolesta olisikaan raportointivelvollinen, suuret yritykset voivat vaatia raportointia koko toimitusketjulta varmistaakseen selustansa.

Tärkeintä yritykselle on tunnistaa mitkä ovat sen liiketoiminnassa olennaisimmat kestävyyteen vaikuttavat toiminnat, riskit ja mahdollisuudet. Kaksoisolennaisuusanalyysin yksinkertainen ydin on se, miten yrityksen oma toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä mitä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia kestävyysaiheet sisältävät yritykselle.

Analyysissä yritys määrittelee olennaiset arvoketjuun ja omaan yritykseen liittyvät aiheet. Tässä yhteydessä tiedustellaan myös sidosryhmien mielipidettä olennaisista aiheista.

Pk-yritysten raportointiin sataneen lähitulevaisuudessa enemmän tolkkua, kun näitä varten räätälöidään yksinkertaisemmat vapaaehtoiset standardit. Nämä ovat EU-koneistossa jo pitkälti valmisteltu ja olleet lausuntokierroksella vuoden 2024 aikana. Niiden myötä pk-yrityksen kestävyysraportoinnin oletetaan tulevan nykyistä yhtenäisemmäksi.

Paras aloittaa urakka ajoissa

Kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen kestävyysraportoinnin (CSRD)perustaksi on hyvä aloittaa hyvissä ajoin, eli ellei peräti ennen aikojaan. Vaikka pk-yrityksille räätälöidyn raportointipaketin sisältöä ei vielä tiedetäkään, on sen laatiminen ensikertalaiselle raskas tehtävä.       

On hyvä pitää mielessä, että direktiivin raportointikokonaisuus suurille yrityksille käsittää 84 raportointikohdetta, jotka puolestaan sisältävät yli 1100 niin sanottua tietopistettä, joita tulee raportoida kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin perustuen..      

On aika ryhtyä tunnistaman ja valitsemaan ne teemat, jotka ovat omalle yritykselle oleellisia. Näin vältetään paniikki ja myös se, ettei pakon edessä sorruta analysoimaan sellaistakin mikä ei ole oleellista. On paras keskittyä niihin vastuullisuustyön alueisiin, jotka vaikuttavat toimintaan eniten.

Suuntaviivat ESRS-standardeissa

Suurilla yrityksillä on pakko ja mahdollisuudet lisätä resursseja jatkuvasti kasvavaan raportointityöhön, mutta pk-yritysten kentällä tilanne on hyvin usein vaikea, ellei lähes mahdoton.

Apua on kyllä tarjolla, mutta suurin osa palveluista on suunnattu suurille- ja keskisuurille  yrityksille, ja se näkyy tietenkin hinnassa. Pk-yrityksen on katsottava tarkkaan, miten suoriutua kohdalle osuvasta taakasta. Kohtuuhintaisiakin ”apupaketteja” markkinoilla on tarjolla.

Mistä sitten löytyvät kaksinkertaisen olennaisuusraportoinnin kriteerit? CSRD:n vaatimat raportointivelvoitteet avataan kestävyysraportoinnin ESRS (European Sustainability Reporting Standards) -standardeissa. Ne eivät kuitenkaan avaa vielä yksityiskohtaista menetelmää olennaisuuden määrittelyyn, vaan yritys saa itse määrittää olennaiset kestävyysaiheet ESRS-kriteerien puitteissa.

Ympäristön näkökulmasta katsoen ESRS-standardit pitävät sisällään muun muassa ilmastonmuutoksen, vesivarat, merten luonnonvarat sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemit.

Mitä otetaan ja mitä jätetään?

Kuinka sitten lähestyä asiaa? Se voi olla sen verran haastavaa, että siihen tarvitaan asiantuntijan apua. Siten selviävät mahdollisuudet vastuullisuustyön kehittämiseen ja aukeaa syvempi ymmärrys riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

On tärkeää pitää mielessä, että voimat pitää keskittää kaikkein oleellisimpaan, siihen mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista.  Yrityksen itsensä varmistettavaksi jää se, mitkä standardit koskevat juuri sitä, ja mitkä se voi jättää raportoimatta.

Pk-yrityksessäkään raportointiin ei voi suhtautua kevyesti. Asiantuntijat uskovat jo nyt, että yrityksen kestävyysraportista tulee pian yhtä tärkeä dokumentti kuin tilinpäätösraportista. Niinpä pk-yrityksen onkin hyvä aloittaa raportoinnin kannalta oleellisen tiedon keruu ajoissa, sillä se vaatii paljon aikaa ja resursseja.

Datan kerääminen ei aina ole pk-yrityksen hallussa, vaan tehtävä vaatii koputtelemista myös muiden osapuolten ja sidosryhmien tietokantoihin. Kun kaikki tarvittava tieto on lopulta koottu yhteen paikkaan, on raportin digitaalinen laatiminen helpompaa.

Tulevaisuus on täällä kenties nopeammin kuin haluaisimme, mutta sen vääjäämätöntä etenemistä emme voi pysäyttää. Ja kun tiedämme, että elleivät raportointivelvolliset yritykset noudata toimintaa sääteleviä direktiivejä, niitä uhkaavat sanktiot tai muut vakavat seuraukset, niin ymmärrämme, että pk-yritykset eivät voi heittäytyä pois kovaa vauhtia etenevästä kehityksen kelkasta.

Kaksoisolennaisuusanalyysi

Katso hyödyllinen video tai lataa se pdf-muodossa.

Kestävyysraportointidirektiivi CSRD

Katso hyödyllinen video tai lataa se pdf-muodossa.

EU:n kestävyysraportointistandardit ESRS

Katso hyödyllinen video tai lataa se pdf-muodossa.

Scroll to Top